UUSPERHE HAASTAA IDENTITEETIN
" En enää tiedä. En enää tiedä mitä ajatella. Tahtoisin olla hyvä. Mutta en enää jaksa yrittää. Ei kukaan näytä mua arvostavan, ei kukaan välitä. Tuntuu että olen kadottanut itseni, oman punaisen langan. Kuka minä oikein olen, mitä haluan? ...Ja olen niin yksin. "
Kun uusperhe syntyy, haastaa se jokaisen sen jäsenen identiteetin. Kuka minä olen nyt, tässä kohtaa, äitinä, isänsä, lapsena, naisena, miehenä, puolisona? Mikä on asemani suhteessa perheeseeni, naiseuteen tai miehuuteni? Mikä on suhteeni menneeseen, elettyyn elämään? Millainen olen nyt ja kuka haluan olla tulevaisuudessa?
Ihmisen identiteetti muovautuu koko elämän ajan, erityisesti elämän murrosvaiheissa. Uusperheen synty on jokaiselle sen jäsenelle murroksen hetki. Minäkuva hakee koko ajan ehyttä kuvaa itsestä ja pyrkii nivomaan elämän eri palaset yhteen, ehyeksi tarinaksi. Eletyn elämän tarina pyritään yhdistämään nykyiseen parisuhteeseen ja perheeseen. Tähän liittyvät arvot, oman lapsuuden perhekulttuuri, viime vuosien elämäntapa ja siitä muodostettu minäkuva. Mutta myös ystävien asenteet ja käsitykset sekä elämäntapa ja yhteiskunnan ja median keskustelu mm. äitipuoleudesta, isyydestä, äitiydestä, perheestä.
Yhtenä tärkeimmistä murrosvaiheista identiteetin kannalta on parisuhteen tuoma uusi elämä ja sen tuomat muutokset. Perinteisessä ydinperheessä äiti ja isä muodostavat ensin toisiinsa ihmissuhteen ja tämän jälkeen yhdessä, yksitellen suhteen syntyviin lapsiin. Näin yksilölliset suhteet saavat aikaa ja tilaa, samoin oma identiteetti rakentuu murrosvaiheissa yksi osa kerrallaan. Uusperheen muodostumisessa kaikki suhteet, niin parisuhteen, kuin lapsisuhteiden muodostumiset rakentuvat samaan aikaan. Samalla uusperheen vanhempien uuden suhteen tuomat elämänmuutokset käynnistävät tietoisen identiteettityön. Uusi parisuhde, ja sen kautta tulevat mahdolliset konkreettiset muutokset (esimerkiksi uusi koti, uusi paikkakunta, uusi työ) haastavat yksilöä. Myös uudet roolit, (puolisona, äiti/isäpuolena) uudet perhe- ja sukulaisuus- sekä ystävyyssuhteet pakottavat ihmisen ottamaan oman elämän pohdinnan kohteeksi ja sitomaan oman elämän nykypäivän ja historian sekä yhteisen elämän vaiheet yhteen.
Kun elämään tulee lapsia, nainen rakentaa myös äitiysidentiteettiä ja mies isyysidentiteettiä, vaikka lapset eivät olisikaan biologisia. Hyväksynnän tarve tai vahvat ympäristön mielipiteet, arvostelu ja paineet voivat ohjata identiteetin rakentumista niin paljon, että yksilö sisäistää hänelle ulkoapäin annetun identiteetin. Tällöin oma identiteetti tukahtuu ja ihminen tuntee itsensä sisäisesti tyhjäksi. Erityisesti äitipuolella ja isäpuolella voi olla kova tarve tulla hyväksytyksi, kelvata suvulle, lapsille ja puolisolle. Omalta osaltaan tämä pehmentää nivoutumisen vaihetta. Samalla se voi kuitenkin olla myös pitkällä aikavälillä vinoutuma, joka estää aidosta itsestä syntyvän aikuisuuden ja aidon yhteyden perheessä.
Mikäli taasen itsellä on lapsia ja perheeseen liittyy uusi kumppani, haasta myös se äitiys/isyysidentiteetin. Kuka minä olen vanhempana, kun minulla onkin puoliso jakamassa arkea? Mistä saan luopua, mistä en halua luopua? Mitä toiveita ja odotuksia minulla on?
Uusperheen vanhemman olisikin tärkeää antaa aikaa identiteetin rakentumiselle, löytää oma "punainen lanka", ankkuroida identiteettiään ja reagoida niistä käsin toisten impulsseihin.
Samaan aikaan uusperheen aikuisten olisi hyvä avata ja keskustelle perhesuhteisiin liittyvistä merkityksistä ja erilaisista rooleista perheessä. Yhdessä voisi pysähtyä elämänhistorioiden, merkitykseen ja näkyvyyteen tässä perheessä, pohtia näkemyksiä naiseudesta, miehuudesta, äitiydestä, isyydestä ja miettiä myös millaisia murroksia lapsilla on tässä kohtaa ja miten ne näkyvät perheessä.
Kun uusperheessä jokainen käy tietoisesti tai tiedostamattaan murrosvaihetta, olisikin hyvä olla lempeä ja salliva ja avoin, sekä itselle että toiselle. Näin, pikkuhiljaa, oma identiteetti saa tilaa kasvaa, ja pikkuhiljaa muotoutuu myös meidän perheen identiteetti.
Tahdotko lukea lisää? Tilaa pieni sähköinen teos äitipuoleudesta "Älä itke äitipuoli" osoitteesta taru.meritie@entente.fi tai yhteydenottolomakkeella. Teoksen hinta on 4,90.
Lisää Artikkeleja:
Kodinhoitaja ja apupoika vai mies ja vaimo
Äitipuoli ulkopuolisena omassa elämässä